”People will trust their leaders when their leaders do the things that make them feel psychologically safe.” 
— Simon Sinek

PSYKOLOGISEN TURVALLISUUDEN TAKAAMINEN ORGANISAATIOSSA ON JOHDON KENTIES TÄRKEIN SAAVUTUS

Psykologinen turvallisuus on käsite, joka viittaa yksilöiden kokemaan turvallisuuden tunteeseen työympäristössä, jossa he voivat ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa negatiivisista seurauksista, kuten nöyryytyksestä, rankaisemisesta tai syrjinnästä. Se tarkoittaa, että työntekijät tuntevat voivansa ottaa riskejä, tuoda esiin ideoitaan, kysyä kysymyksiä ja tuoda esiin huolenaiheitaan ilman pelkoa kielteisistä seurauksista.

Psykologinen turvallisuus ei ole vain hyvinvointitekijä – se on strateginen voimavara. Korkean psykologisen turvallisuuden omaavat organisaatiot pärjäävät paremmin epävarmoissa ja monimutkaisissa toimintaympäristöissä, koska työntekijät uskaltavat tuoda esiin epäselviä asioita, haastaa vanhoja toimintamalleja ja kehittää uusia ratkaisuja yhdessä. Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa ketteryyden ja jatkuvan parantamisen.

Lisäksi psykologinen turvallisuus on välttämätön edellytys monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden toteutumiselle. Monimuotoisuus tuo työyhteisöihin erilaisia näkökulmia, kokemuksia ja tapoja hahmottaa maailmaa – mutta vain silloin, kun jokaisella on aidosti lupa olla oma itsensä ja osallistua keskusteluun. Ilman psykologista turvallisuutta monimuotoisuus jää helposti pintapuoliseksi, eikä sen todellinen arvo pääse näkyviin.

Johtajuudella on ratkaiseva rooli turvallisen ilmapiirin rakentamisessa. Esihenkilöiden tulee toimia esimerkkeinä siitä, että avoimuus, inhimillisyys ja keskeneräisyys ovat hyväksyttyjä. Kuunteleminen, arvostava vuorovaikutus ja palautteeseen reagoiminen rakentavasti ovat arjen tekoja, joilla johtajat voivat tukea psykologista turvallisuutta. Kun työntekijät näkevät, että johto uskaltaa myöntää omat virheensä ja arvostaa kaikkien panosta, hekin uskaltavat tuoda itsensä esiin rohkeammin.

5. Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden tukeminen: Organisaatioissa, joissa arvostetaan ja tuetaan monimuotoisuutta, psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää. Kaikkien työntekijöiden tulee kokea, että heidän taustastaan, näkökulmastaan ja mielipiteistään huolimatta he ovat arvostettuja ja heidän panoksensa on tärkeä.

6. Jatkuva reflektio ja mittaaminen: Psykologisen turvallisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii seurantaa. Organisaatiot voivat ottaa käyttöön työkaluja, kuten työntekijäkyselyitä ja tiimipalavereiden jälkeisiä reflektointiharjoituksia, joissa tiimit voivat arvioida, kuinka turvalliseksi he kokevat työympäristönsä ja mitä kehityskohteita on edelleen olemassa.

7. Palaute ja tunnustaminen: Rakentava palaute on avain psykologisen turvallisuuden luomisessa. Työntekijöitä tulee kiittää ja tunnustaa heidän panoksestaan, mutta myös antaa palautetta, joka tukee heidän kehittymistään ilman pelkoa siitä, että kritiikki johtaa henkilökohtaisiin seurauksiin. Tämä ilmapiiri edistää oppimista ja motivaatiota.

Psykologinen turvallisuus ei ole yksi yksittäinen toimenpide – se on kulttuurinen perusta, joka rakentuu arjen teoista, vuorovaikutuksesta ja yhteisestä ymmärryksestä. Kaiken kaikkiaan turvallisuus on todellinen voimavara, joka tukee yksilöiden hyvinvointia ja minkä tahansa yhteisön menestystä!

Psykologinen turvallisuus on tärkeää organisaatioissa useista syistä, joista muutama on:

1. Innovaatio ja luovuus: Kun työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi, he uskaltavat tuoda esiin uusia ideoita ja ehdotuksia ilman pelkoa siitä, että heitä kritisoidaan tai nauretaan. Tämä edistää innovatiivisuutta ja luovuutta organisaatiossa.

2. Oppiminen ja kehittyminen: Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat myöntää virheensä ja oppia niistä. Tämä edistää jatkuvaa oppimista ja ammattitaidon kehittymistä.

3. Tiimityö ja yhteistyö: Turvallisuuden tunne parantaa tiimin jäsenten välistä luottamusta ja avoimuutta. Tämä edistää parempaa yhteistyötä ja tehokkaampaa tiimityötä, koska työntekijät uskaltavat jakaa tietoa ja tukea toisiaan.

4. Sitoutuminen ja hyvinvointi: Kun työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja kuultuja, heidän sitoutumisensa työhön ja organisaatioon lisääntyy. Tämä parantaa heidän työhyvinvointiaan ja vähentää stressiä.

5. Riskienhallinta: Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat tuoda esiin potentiaalisia riskejä ja ongelmia ajoissa, mikä mahdollistaa niiden nopeamman ja tehokkaamman käsittelyn.

Miten psykologista turvallisuutta voi kasvattaa ja johtaa?

Psykologisen turvallisuuden luominen ja johtaminen organisaatiossa vaatii aktiivisia toimenpiteitä, jotka näkyvät arjen käytännöissä. Tässä muutamia keskeisiä tapoja, joilla psykologista turvallisuutta voidaan kasvattaa:

  1. Avoin ja rehellinen viestintä: Organisaatiossa tulisi olla kulttuuri, jossa avoimuus ja rehellisyys ovat ensisijaisia arvoja. Johto ja esihenkilöt voivat osoittaa esimerkkiä puhumalla omista virheistään ja epävarmuuksistaan, mikä rohkaisee myös työntekijöitä jakamaan omia kokemuksiaan ilman pelkoa tuomitsemisesta.

  2. Aktivoi vuorovaikutusta: Tiimipalavereissa, koulutuksissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Tämä tarkoittaa myös sitä, että esihenkilöiden tulee aktiiviisesti pyytää mielipiteitä ja kysymyksiä niiltä, jotka eivät ehkä muuten ota puheenvuoroa.

  3. Virheiden käsittely ja oppiminen: Psykologisesti turvallisessa ympäristössä virheitä ei nähdä epäonnistumisina, vaan mahdollisuuksina oppia. Tämä edellyttää, että organisaatio reagoi virheisiin rakentavasti, eikä syyllistä vaan kannustaa kehittymiseen ja virheistä oppimiseen.

  4. Roolimallina toimiminen: Johtajien ja esihenkilöiden rooli on keskeinen. Heidän tulee paitsi tukea ja kuunnella, myös omalla käyttäytymisellään osoittaa, että psykologinen turvallisuus on arvostettua. Johtajien tulisi olla läsnä, helposti lähestyttäviä ja valmiita tukemaan työntekijöitään, jotta työntekijät voivat tuntea olonsa turvalliseksi jakaa ideoita ja huolia.

Edellinen
Edellinen

Kulttuuri - organisaation sydän

Seuraava
Seuraava

Inkluusio - se tärkein